Juulian pohdintoja paluun jälkeen

Moikka! Nyt on Suomessa oltu juhannuksesta asti ja totutteleminen Suomen arkeen on alkanut, tuntuu hieman oudolta olla takaisin, kun on niin erilaisessa paikassa asunut 15 viikkoa. 

Malta jäi sydämeeni ja olen niin onnellinen että sain koulutuksen kunnialla suoritettua. Nyt kerron hieman tarkemmin kaikesta siitä mitä 15 viikkoa piti sisällään, mutta lyhyesti:paljon opiskelua ja työharjoittelua ja se onkin syy siihen miksi tänne ei aina ehtinyt kirjoittamaan. 

Eli lähdettiin siis reissuun maaliskuun alussa ja palattiin juhannuksen aikaan, eli koko reissu kesti kokonaisuudessaan 15 viikkoa. Meitä oli yhteensä 5 lähihoitaja opiskelijaa ja kaksi liikunta alan opiskelijaa KSAOSTA, hyvä ja tiivis porukka. Asuin kahden muun opiskelijan kanssa samassa asunnossa, Msidassa. Msida oli mukava paikka asua, hyvien kulkuyhteyksien päässä ja  edullisempi verrattuna esimerkiksi Sliemaan tai St.juliansiin, missä on tietysti vähän enemmän kaikkea. Msidassa oli siis kaikki tarvittava ja se paikkana aika rauhallinen, mutta jos tekemistä kaipasi niin sitten hypättiin bussiin ja lähdettiin muualle. Maltalla on aika kalliit vuokrat jos haluaa asunnon hyvien kulkuyhteyksien päästä, joten siihen kannattaa varautua. Asunnoista on kilpailua ja uusia rakennetaankin jatkuvasti. Kimppa-asuminen on siis ehdottomasti järkevin vaihtoehto. Meillä kaikilla oli tosiaankin omat huoneet, joka antoi mahdollisuuden olla välillä omassa rauhassa. Mutta oltiin kuitenkin todella vähän kotona kun arkena käytiin koulussa ja työharjottelussa. Viikonloput oli pääosin vapaana, mutta minulla oli myös joskus viikonloppu töitä.

Maaliskuussa maltan sää oli vielä ajoittain todella tuulista ja sisälläkin oli käytettävä villasukkia ja lämpimiä vaatteita koska siellä ei ollut lämpöä, asunnot kun on yleensä tehty kivestä.

Koulussa meillä oli todella kiva opettaja ja hänen kanssaan kävimme syömässä toiseksi viimeisenä iltana. Hän ei ollut ennen opettanut muita luokkia, mutta oli siitä huolimatta tehnyt asiat helpoksi opittaviksi vaikka ne olikin Englannin kielellä. Diat olivat selkeitä ja hänen Englantinsa oli selkeää, vastasi myös mielellään kysymyksiin ja otti asioita puheeksi. Häneltä sai aina apua ja hän järjesti tukiopetustakin tarvittaessa. Hänellä oli oma studio toisessa kaupungissa, siellä meillä oli kerran yksi yhteinen päivä, jossa tehtiin kuntotestejä ja tehtiin circuit treeni. 

Koulua meillä oli tosiaan kolmena päivänä viikossa, aina aamupäivisin. Eli klo yhdeksästä kolmeen, nuo päivät oli siis teoriapainotteisia ja käytiin useita kymmeniä sivuja. Eli esimerkiksi 60 sivua yhtenä päivänä, joten kotona piti sitten niihin vielä tarkemmin perehtyä, että asiat jäisivät mieleen. Valehtelematta, tahti oli kuitenkin kova, mutta siihen kyllä tottui. Kotona kuitenkin piti vielä lukea, eikä kirjojen pänttääminen suinkaan jäänyt vain kouluun.

Meillä oli opiskeluissa kaksi vaihetta. Ensimmäinen oli fitnes ohjauksen osio, siinä meillä oli yhteensä kaksi kirjaa. Toinen kirja oli : certificate in fitness instructing (Gym based exercise) Se käsitteli mm tiedonkeruuta asiakkaasta, lämmittelyä ja jäähdyttelyä, aerobista treeniä, vastuksellista harjoittelua, tunnin rakennetta ja sisältöä ja opetustaitoja. Kaikki kirjat olivat ymca awardsin kirjoja ja ne olivat tehty isossa-britanniassa. Toinen kirja oli Mandatory units, joka sitten käsitteli anatomiaa ja periaatteita. Ennen teoria tai käytännön koetta meillä oli yksi käytännön päivä opettajien ja koko luokan kanssa kuntosalilla, mikä tosiaan on aika vähän. Se alkoi aamulla ja päättyi päivällä. Se oli hyödyllinen ja niitä olisi voinut olla enemmän. Siellä katsottiin oikeita tekniikoita ja opettajat antoivat palautetta. 

Näiden kirjojen asioita sitten sovellettiin työelämään. Näiden kirjojen pohjalta meillä sitten oli ensin yksi teoriakoe joka oli kaksi osainen: ensin anatomia ja sitten periaatteet.

Tämän jälkeen päästiin tekemään käytännön koe. Siinä meidän toinen opettaja otti sen vastaan ja seurasi koko käytännön kokeen ajan meidän työskentelyä, jossa siis tehtiin asiakkaalle treeni ja ohjattiin häntä kuntosalilla. Välillä hänen focus oli kuitenkin muissa asioissa ja hän jutteli muiden työntekijöiden kanssa.

Sitten kului hetki aikaa... Ja minusta valmistui fitness ohjaaja ! Oli aika mennä kohti personal trainerin opintoja. 

Siinnä meillä oli kolme kirjaa, jälleen yksi teoriakoe joka oli kaksi osainen sekä käytännön koe. Ennen kokeita oli taas yksi käytännön päivä missä otettiin erilaisia mittauksia ja oltiin taas kuntosalilla ja opettaja antoi palautetta, jälleen hyvin hyödyllinen päivä. 

Teoriakokeeseen meidän piti lukea kirjat: Award in nutrition for physical activity ja Anatomy and physiology for exercise and health. Käytännön kokeeseen piti erityisesti vamistautua osaamaan personal training kirja, jossa mentiin sitten jo todella syvälle. 

Musta kuitenkin valmistui personal trainer.

Käytännön kokeet olivat aina jänniä, mulla meni ensimmäinen vähän huonosti koska jännitin niin paljon. Viimeinen meni jo paljon paremmin koska olin itsevarmemmalla fiiliksellä ja käsitin sen tosiasian, että ei ole olemassa mitään yhtä oikeaa tapaa tehdä, kunhan treeni on vain turvallista asiakkaalle ja osaat perustella miksi teet niin kuin teet. Teoriakokeet olivat suht helppoja jos asiat osasi. Niissä oli monivalintakymyksiä ja tietty määrä piti saada oikein, jotta pääsit läpi. Tärkeää oli opiskelukavereiden vertaistuki. 

Mulla oli myös joitakin miinuksia opiskelu matkalla, jouduin kerran vaihtamaan kuntosalia, vaihto onnistui suht nopeasti mutta uusi kuntosali oli ulkoisesti todella hieno, mutta sieläkään mun työ ei useinkaan vastannut sitä mitä olin sinne lähtenyt opiskelemaan. Asioista kuitenkin avoimesti puhuin mm. opettajalle sekä työpaikalla. Asiat hieman korjaantuivat parempaan, mutta siihen kannattaa varautua, että esimerkiksi Maltalla ei ole yhtä hyvä työssäoppimiskulttuuri kuin meillä Suomessa. Esimerkiksi ohjauksia ei saanut opiskelia läheltä katsoa eikä siitä asiakkaalta ees kysytty, kun ajateltiin että asiakkaalle se on automaattisesti arka paikka eikä asiakas halua olla huomion keskipisteenä. Nämäkin asiat tietysti riippuu myös kuntosalista ja siitä millaiselle kuntosalille pääsee. 

Molemmilla kuntosaleilla oli paljon myös muita opiskelijoita.

Vapaa-ajalla kävin rannalla, shoppailemassa ja ulkona syömässä. Rantoja on Maltalla paljon ja Googlailemalla löytää paljon kivoja paikkoja mihin mennä. Maltalla voi oikeastaan tehdä mitä vaan, täytyy vaan löytää ne asiat mitkä itseään kiinnostaa. Olisin kovasti halunnut mennä laitesukeltamaan, matkustaa italiaan ja käydä vesipuistossa. Myös viinitiloilla olisi ollut mielenkiintoista käydä, Cominoon rakastuin auringonotto paikkana ja sinne olisin ehdottomasti halunnut mennä uudelleen. Aika ei kuitenkaan kaikkeen riittänyt ja onhan sitä hyvä jättää asioita myös ensikertaan. Sain maltalta paljon tuttuja ja tutustuin ihmisiin. Kulttuuri on kansainvälinen ja ihmiset on avarakatseisia, tapahtumaa on paljon. Harvoin maltalla tuntee että olis tylsää ja aina on ihmisiä jotka on valmiita lähtemään sun kanssa tekemään jotain ja tutustumaan suhun. Luonto ei ole niin vihreää, mutta sitä ei kannata pelästyä, elämä maltalla on sitäkin rikkaampaa. Shoppailu mahdollisuuksia oli riittävästi. Jos kaipasi ketjuliikkeitä niin niitä löytyi Sliemasta. Mutta kannattaa ehdottomasti pyörähtää myös paikallisten suosimissa vaatemyymälöissä jossa vaateet on brändittömiä, ne on edullisempia ja niitä ei nää jokaisella vastaantulevalla. Kengät on niissä halpoja ja hintalaatusuhde on hyvä. Minä raahasin maltalta usemman kenkäparin, niin lenkkareita, korkkareita, balleriinoja kuin kimaltelevia rantasandaalejakin.  Yöelämä kuuluu Maltalle ja niin myös sellainen kulttuuri että iltaisin käydään kavereiden kanssa ulkona. Meillä se tosin kuulu viikonloppuihin koska arkena oltiin aikalailla kotona naama kirjaan liimautuneena haha, niin että viikonloput voi sitten ottaa vähän rennommin. Rakastin tehdä iltakävelyjä rantakatuja pitkin, koska meri aaltoili vieressä, oli kauniita valoja ja ihmiset olivat liikkeellä, rantakatu oli kauniisti valotettu. Se kulkee aina Gzirasta St.juliansiin. Valletta on todella kaunis iltaisin. Ravintoloita on paljon ja ne on tasokkaita, hintakaan ei niin suolainen ole kuin Suomessa. Juomat ovat halvempia, erityisesti viinit jos niistä tykkää. Vettä tosin juodaan pullotettuna, ravintoloissa se on siis limsojen hinnoissa. Palvelu on ravintoloissa usein hyvää, mutta on niitäkin asiakaspalvelijoita jotka on kyllästynyt turisteihin ja jotka ei jaksa enään vastata sun tervehdykseen tai alkaa räyhäämään jostakin pienemmästä. Pacevillessa on Maltalla hyvä yöelämä, sieltä löytyy myös paljon Suomalaisia ja muita pohjoismaalaisia jotka on Maltalla töissä, heillä on usein kantapaikat josta heitä voi bongailla ja jäädä juttelemaan. Erityisesti kesäaikaan Maltalla on paljon festareita ja todella paljon tapahtumaa, kaikkeen ei millään ehtisi osallistumaan vaikka haluaisikin. Maltalla tosin jaksaa enemmän osallistua kaikkeen kun auringonvalo antaa jo heti aamusta energiaa tulevaan päivään. 

Kokemus oli kannattava, Malta ja ihmiset uskomattoman ihania ja suosittelen kokemusta ja ulkomailla opiskelua jokaiselle, kunhan vaan on avoimin mielin, asiat ei mene samalla tavoin kun Suomessa, tulet joka tapauksessa oppimaan jotakin. Niin opiskelujen kannalta mutta myös itsestäsi. 

-Juulia